Alueen kehitys, kolmostien kasvukäytävä

Poliittisissa keskusteluissa ja esitelmissä vilahtaa usein sanapari megatrendi. Toisin sanoen, jotakin jota tapahtuu tällä hetkellä isossa skaalassa, jopa maailmanlaajuisesti. Usein noista megatrendeistä puhutaan vääjäämättöminä asioina, sellaisina joiden tapahtumiseen tai tapahtumatta jäämiseen emme voi vaikuttaa. Yksi täällä Suomessa eniten keskusteluihin noussut megatrendi koskee kaupungistumista. Se lienee ilmastonmuutoksen ohella niitä harvoja ison luokan juttuja, joista ollaan lähes yksimielisiä sen suhteen, että ne ovat käynnissä. Suhtautumisessa taas on isoja eroja, voi sanoa siitä löytyvän kolme päälinjaa: Osa on sitä mieltä, että niin tapahtuu ja hyvä niin. Onpa joskus julkisessa puheessa sanottu, että tämä kehitys on tervetullut, kun sen kautta ihmiset pääsevät tänne etelän vapauteen, jätän kertomatta sen mistä kommentoija kertoi ihmisten pääsevän pois. Osa taas tiedostaa käynnissä olevan muutoksen, on siitä jopa pahoillaan, mutta arvioi siihen vaikuttamisen olevan toivotonta. Osa taas haluaa kynsin ja hampain taistella sitä vastaan.

Haluaisin olla tuomassa tuohon keskusteluun uuden näkökulman. Kehitys on käynnissä, mutta meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan sen kulkusuuntaan. Yksi tämän hetkisen tilanteen ongelma on siinä, että muuttoliikkeen vaikutus kohdistuu käytännössä alueille, jotka ovat radan varressa. Täällä pääkaupunkiseudulla se tarkoittaa pääosin Helsinkiä (nettolisäys 7850 asukasta) Espoota (nettolisäys 4800 asukasta) Vantaata (nettolisäys 3300 asukasta). Lisäksi väkiluku on kasvanut radanvarren kehyskunnissa. Aikaisemmin tontin hinta oli ratkaiseva tekijä monelle asuinpaikan valinnassa. Kehityskulku on mennyt yhä enemmän siihen suuntaan, että kulkuyhteydet ratkaisevat asuinpaikan. Tilanteesta tekee haastavan se, että kasvun kohdistuessa pieneen joukkoon alueen kunnista, nämä kunnat painivat isojen investointipaineiden alla. Toisissa kunnissa taas käydään keskustelua palveluverkosta ja mietitään mistä sitä karsitaan kun toinen megatrendi eli alhaisempi syntyvyys on saavuttanut kunnan ja tarve mm. kouluille ja päiväkodeille laskee.

Olisi kaikkien etu, jos tuota kehitystä pystyttäisiin ohjaamaan tasaisemmin alueen kuntiin. Osittain siihen tulee vaikuttamaan päätökset mm. tunnin radasta Turkuun. Esimerkiksi Vihti tulee olemaan uusi radanvarsikunta tuon päätöksen myötä. Muuallakaan ei kuitenkaan pitäisi jäädä makaamaan paikoilleen ja katsomaan miten ratakunnissa käy. Seuraavaksi pitää ryhtyä linjaamaan rataa Kivistöstä pohjoiseen. Ratalinjaus mahdollistaa uuden kasvukäytävän syntymisen. Kolmostien kasvukäytävän varrelle rakentamalla, saadaan painetta suurimman kasvun kanssa painivien kuntien osalta helpotettua. Ajatusmalli asiaan on ollut tähän asti käänteinen, odotetaan ihmisten muuttavan huonojen julkisten liikenneyhteyksien päähän ensin ja hommataan paremmat kulkuyhteydet vasta sitten. Tuo järjestys ei enää ole mahdollinen. Suurimman kasvupaineen alla olevat kunnat ovat monelta osin äärirajoilla ja siksikään ei voida jäädä odottamaan. Tehdään hyvät julkiset kulkuyhteydet ja luodaan näin uusi kasvukäytävä ottamaan vastaan osa paineesta.