Lukiokoulutus Nurmijärvellä

Monesti kuulee kommentteja, joidenka mukaan lukiokoulutus on tullut tiensä päähän koulutusmuotona. Sanotaan, ettei se ole tätä päivää, ylioppilaalla ei ole edelleen mitään ammattia.  On vain korkeakoulukelpoisuus, jonka saa myös ammattikoulujen kautta.

Paljon olen itsekin pohtinut lukiota koulumuotona yleisellä tasolla ja erityisesti täällä Nurmijärvellä. Mihin johtopäätöksiin olen tullut?

Ensinnäkin käsitykseni lukion tarkoituksenmukaisuudesta on vain vahvistunut. Lukio antaa erinomaisia eväitä elämään. Voisin käyttää itseäni esimerkkinä, yläasteelta päästessäni en ollut ollenkaan varma tulevaisuuden suunnasta. Tiesin kyllä haluavani yläasteen ja lukion historian opettajaksi, mutta samalla tiesin sen olevan lähes mahdoton tavoitteena. Hakijoita oli aloituspaikkoihin nähden moninkymmenkertainen määrä. Muita vaihtoehtoja en kuitenkaan tiennyt. Lähtemällä lukioon, en sulkenut mitään muutakaan ovea vaikka tähtäin oli tuolloin historian opinnoissa. Kaikki väylät olivat avoinna ja kokemus osoitti, ettei alkuperäisen suunnitelman kaatuessa, tapahtunut vahinkoa. Uusi väylä oli käytettävissä ja jälkikäteen voi todeta, minun kannaltani parempi sellainen.

Mitä tuo kokemukseni tarkoitti? En ollut kypsä peruskoulusta päästessäni päättämään lopullista ammattia itselleni, tarvitsin lisäaikaa. Aivan vasta luin pohdiskelua siitä, että pitäisikö vielä yliopistonkin olla rakenteeltaan sellainen, jossa lopullinen suuntautuminen päätetään vasta ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Menikö kolme vuotta muuten hukkaan? Ei tietysti mennyt, lukio antoi hyvän ja kattavan pohjan yliopistossa opiskeluun. Yksi iso asia, mitä lukiossa oppi, oli opiskelemisen taidot, vastuunottoa omista opinnoista ja suunnitelmallisuutta kurssien valintaa tehtäessä. Siis kaiken sen rikkaan asiasisällön lisäksi.

Tänä päivänä meillä on erinomaisia opintomahdollisuuksia lukioiden kautta. On mahdollisuus opiskella kaksoistutkinto, on mahdollista ottaa täydentäviä kursseja korkeakoulusta jne. Lukio on jotain, johon kannattaa tänä päivänä erityisesti satsata.

Nurmijärvellä on minusta vanhana sivistyspitäjänä erityinen velvollisuus koulutuksen saralla. Täältä on  noussut suuruuksia, joilla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta siihen ilman hyvää koulutusta. Aleksis Kivi on tuttu esimerkki. Wikipedian  mukaan vuosien 1821-1868 aikana vain seitsemän nurmijärveläistä kirjoitti ylioppilaaksi, Kivi oli yksi heistä. Silloin ei tietysti ollut omaa lukiota vaan Aleksis asui ja opiskeli Helsingissä.

Sitten itse asiaan. Mitä mieltä olen Nurmijärven lukiohankeesta ja miksi olen sitä mieltä mitä olen? Kun aloitin valtuustossa reilu vuosi sitten, olin pienten lähilukioiden vankka kannattaja. Samalla tavalla kuin kannatan edelleen kyläkouluja ja niiden pienille tuomaa turvallisuutta. Kantani lukioasiaan on kuitenkin muuttunut. Muutos on tapahtunut saamieni tietojen pohjalta, niitä tietoja minulla ei ollut valtuustoon pyrkiessäni.

Yksi keskeinen syy liittyy talouteen. Tämä on sinällään kummallinen peruste siinä mielessä, että samaa perustetta käytetään myös lukiokoulutusta vastutettaessa. Vastustajat kiinnittävät huomiota meidän muutenkin isoon investointitarpeeseen. Minä taas katson asiaa käyttötalouden puolelta, ero investoinneissa kun ei ole valtavan suuri, tehtiin lukiota tai ei. Mitä tuo käyttötalous sitten on? Kuntasektorilla puhutaan investointitaloudesta ja käyttötaloudesta. Investointitalouden alla on isot hankkeet, joiden vaikutus ulottuu jopa vuosikymmenien päähän. Käyttötalouden piirissä on sitten se vuosittainen menokokonaisuus kuten vaikkapa varhaiskasvatusmenot ja kunnan hallinto.

Meillä on talouden suhteen haastavat ajat edessä, siis myös käyttötalouden. Yhtenä merkittävänä tekijänä tähän on soten siirtyminen pois kunnan järjestelyvastuulta. Soten mukana meiltä lähtee merkittävä osa myös verokertymästämme ja päätösvalta siihen. Vaikka muutos tähtää isompiin hartioihin ja on tavoitteeltaan positiivinen, liittyy siihen myös haastavia puolia. Meillä on ollut verrokkikuntiin nähden pienemmät sosiaali- ja terveysmenot. Syynä on varmaan pääosin kuntamme
nuori ikärakenne.  Kuitenkin tulevassa maakuntamallissa jos se esitettynä toteutuu, leikkaus tuloista tehdään kaikille samansuuruisena. Meiltä lähtee siis enemmän rahaa kuin olemme Sote menoihin käyttäneet. Meidän pitää karsia muualta lisää tai saada enemmän tuloja.

Tilanteessa joudutaan varmuudella kääntämään kaikki kivet. Säästöpaineita tulee myös sivistystoimeen. Siinä tilanteessa meillä pitäisi olla ainakin jo suunnitelmien tasolla selvänä, miten voimme laskea myös lukiokoulutuksen kustannustasoa. Osa lukion kustannuksista katetaan valtionosuuksilla ja osa taas on kunnan vastuulla. Nykyisellään kunnan maksuosuus on suurempi kuin mitä se olisi jos menot jakautuisivat isomman ryhmän katettavaksi. Skaalausetuja tulisi varmuudella kun samoja resursseja voitaisiin käyttää isommalle joukolle. Moni on esittänyt tulevan yhteisen rehtorin ja mahdollisen hallinnollisen yhdistämisen tarjoavan samat edut. En valitettavasti usko siihen. Jos moni kokee vaikeaksi päivittäisen kulkemisen Rajamäeltä Kirkonkylälle ja perustelee sillä yhden lukion mahdottomuutta, mitä se olisi jos kulkemista tarvittaisiin eri suuntiin saman päivän aikana. Ensin matematiikkaa Rajamäellä, sitten valinnaisia aineita Kirkonkylällä ja taas takaisin Rajamäelle äidinkielen tunnille.

Kaiken kaikkiaan syitä, miksi kannatan yhdistämistä ja uuden rakentamista on lukuisia. Yritän niitä tähän listata. Ensinnäkin, isommalla lukiolla olisi mahdollista tarjota laajempi kurssitarjonta ja enemmän oppiainerajoja ylittäviä opintokokonaisuuksia.    Talouteen tulisi vaikutuksia käyttömenojen pienentymisen kautta, kun päällekkäisiä opetusryhmiä jää pois. Henkilöstömenojen säästöksi on arvioitu lukiotyöryhmän raportissa noin. 200 000 euroa.  Uudet pelkästään lukiolle suunnatut tilat mahdollistaisivat oppilaiden yhteisöllisyyden entistä paremmin. Tällä hetkellä NYK:ssä ei ole omia tiloja lukiolaisille

Suunnitelman mukainen yhteinen kokonaisuus kirjaston kanssa mahdollistaisi yhteistyön myös sinne suuntaan. Toimijoilla olisi mahdollisuus hyödyntää tiloja ristiin. Näin  saataisiin moderni oppimiskeskus. Uusi oppimisympäristö mahdollistaisi nykyaikaisen ja laadukkaan lukiokoulutuksen, uusien opetussuunnitelmien toteuttamisen ja digitaalisuuden.  Uudet tilat mahdollistaisivat paremmin uuden lukiolain mukaisen toiminnan opinto-ohjauksessa. Myös erityinen tuki oppilaille olisi mahdollista järjestää entistä paremmin. Nykyisissä tiloissa ei ole muuntojoustavaa tilaa käytännössä ollenkaan. Investointi uuteen rakennukseen mahdollistaisi myös sen.

Enkö sitten näe arvoa sillä pienen lähilukion yhteisöllisyydellä? Tai sillä, että nuorilla olisi matalan kynnyksen paikka lähteä opiskelemaan omalle kylälle? Kyllä näen näilläkin oman arvonsa ja niiden vuoksi olin pitkään kahden kunnallisen lukion kannattaja. Tällä hetkellä en kuitenkaan näe pitkän aikavälin mittakaavassa mahdollisuutta jatkaa nykymenolla. Mikäli investointia ei tehdä, uskon tilanteen kehittyvän huonompaan suuntaan. Molemmat lukiot näivettyvät pikkuhiljaa, esimerkiksi tänä vuonna lähes sata nuorta lähti lukioon muualle kuin Nurmijärvelle. Syitä heilläkin on monia, mutta meidän suppealla kurssitarjonnalla ja toimimattomilla tiloilla on oma osuutensa asiaan. Jotkut aiheesta keskusteltaessa ovat myös kyseenalaistaneet kunnallisen lukion jatkon ylipäätään täällä. Itse haluan meillä lukiokoulutuksen jatkuvan ja koska en usko sen mahdollisuuksiin kahdessa pienessä lukiossa, kannatan lukioiden yhdistämistä.