Opiskelin aikoinaan Ruotsissa kauppatieteitä. Luennolla käsiteltiin aihetta nimeltä jaksotusrahasto. Kysyin professorilta, joka luentoa piti, mikä käytäntö Suomessa on jaksotusrahaston suhteen. Hän vastasi, ettei tiedä mutta kertoi odottavansa seuraavaa luentoa, jolla minä kertoisin hänelle ja opiskelijakavereilleni vastauksen. Vaikka googlettaminen oli jo monessa kohtaa apu, en tuohon osannut vastausta löytää Googlesta. Soitin tutulle tilintarkastajalle, joka kertoi jaksotusrahaston Suomesta aikoinaan poistetun. Olin luennolla päässyt kiinni rahaston ideaan ja tieto siitä, ettei vastaavaa löydy lahden tältä puolelta, tuntui hämmästyttävältä.Mikä tuollainen jaksoturahasto sitten olisi, jos sellainen lainsäädännössä hyväksyttäisiin? Jaksotusrahaston peruslähtökohta on antaa yrityksille mahdollisuus suunnitella toimintaansa investointien suhteen pidemmällä aikavälillä tai rakentaa yrityksen taloutta muuten varmemmalle pohjalle. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että yrityksen tuloksesta osa siirrettäisiin ennen verotusta rahastoon. Tuo osa tuloksesta tuloutettaisiin sitten myöhemmin, kun tilanne yrityksen kannalta on otollisempi. Se voisi olla vaikkapa ison hankinnan yhteydessä, jolloin hankinnan omarahoitusosuus voitaisiin hoitaa rahastosta tuloutettavalla pääomalla. Vastaavasti rahastoitu osuus voitaisiin tulouttaa myös sellaisessa tilinpäätöksessä, jossa tulos on tappiollinen tai normaalia vuotta heikompi.
Tämä antaisi pelivaraa ja mahdollistaisi myös puskurin keräämistä suhdannevaihteluiden tasaamiseen. Idea ei ole Suomessakaan uusi. Keskusta esitti tätä 2015 vuoden vaaliohjelmassaan. Siitä oli kirjattuna mm. näin: "Yhtiö voisi tehdä tilikauden veronalaisesta tulostaan verovähennyskelpoisen varauksen. Varausmalli sidotaan yritykseen jätettävään voittoon siten, ettei sitä myönnettäisi sellaisen tulon osalta, joka jaetaan osakkeenomistajille. Yritykset voivat siirtää vuosittain 25%:a yritykseen jättämästään tuloksesta vähennyskelpoisena
menona rahastoon. Varausmallia sovelletaan osakeyhtiöiden lisäksi
myös liikkeen-, maatalouden- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden verotuksessa."
Pitkässä juoksussa tässä mallissa olisi vain voittajia. Hyvänä esimerkkinä on yhteisöverouudistus, joka tehtiin hallituskaudella 2011-2015. Yhteisöveroa laskettiin tuossa uudistuksessa ja lopputuloksena oli aikaisempaa korkeampi vero kertymä. Tällaisilla päätöksillä ja muutenkin yrittäjämyönteisellä ilmapiirillä me saamme aikaan ihmeitä. Otetaan porukalla tavoitteeksi saada Suomesta maailman yrittäjämyönteisin maa!
Kommentit
Lähetä kommentti