Kuulumisia valtuustokaudelta

Elokuussa vähän reilu vuosi sitten menin melko jännittyneenä kunnantalolle ja siellä valtuustosaliin. Oli aika käydä tositoimiin, vastata siihen mitä olin luvannut ennen vaaleja. Ensimmäinen vuosi on ollut opettelua kunnalliseen päätöksentekoon, niin lautakunta- kuin valtuustotasolla. Epäonnistumisiltakaan ei ole vältytty, yksi päätöksemme meni kunnanjohtajan otto-oikeudella hallituksen käsittelyyn ja kumottiin virheellisenä. Nyt ehkä osaisin toimia siinäkin paremmin, mutta sillä hetkellä kun asia oli ajankohtainen, kyllä se kirveli. Tuossa tilanteessa  sain kuitenkin oppia kunnallisesta päätöksenteosta ehkä enemmän kuin missään muussa yksittäisessä asiassa.

Oppia on tullut paljon, yksi opituista asioista on hyvän yhteistyön merkitys. Meillä on sivistyslautakunnassa ollut valtaosin erittäin hyvä henki asioiden käsittelyssä. Välillä olemme olleet eri mieltä, äänestäneet ja menneet taas eteenpäin. Isoilta osin päätökset on kuitenkin voitu tehdä yksimielisinä, siitä haluan kiittää kaikkia lautakunnan jäseniä. Lapsien ja nuorien asiat näyttävät olevan sellaisia, joita pidämme kaikki tärkeinä ja turhanaikainen politikointi ei tule niitä sotkemaan.

Valtuustotyöskentely on myös ollut mielenkiintoista. Siitä ei kuitenkaan voi sanoa samaa kuin lautakunnan osalta, lähes jokaisessa kokouksessa joudutaan äänestämään jostakin. Työskentelyssä on myös havaittavissa vanhoja ryhmien välisiä ristiriitoja, ne vaikuttavat taustalla. Se ei koske kaikkia vaan osan kanssa yhteistyö on saumatonta ja miellyttävää. Joidenkin osalta se on vaikeaa, joskus tekisi mieli sanoa mahdotonta. Siihen toivoisin muutosta, puoluerajat ylittävä yhteistyö on  hedelmällistä ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Lupaan omalta osaltani pyrkiä sitä edistämään jatkossakin.

Vaalien aikaan kun kirjoittelin blogeja, tein joitakin lupauksia. Isoilta osin voin edelleen seistä niiden takana ja parhaani mukaan edistää niitä. Näin jälkikäteen tarkasteltuna olen erityisen tyytyväinen mm. lupaukseeni tehdä päätökseni ilman kyläpolitikointia: "Nurmijärvi on osa isompaa kokonaisuutta, jossa meidän kannattaa omien kuppi- ja nurkkakuntien sijasta keskittyä yhdessä ajamaan koko kunnan parasta. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että ollaan välillä valmiita joustamaan oman kylän kohdalla, jos sen kautta saavutetaan hyötyä koko kunnalle." Tai toisessa blogissani kirjoitin: "Otetaan yhteinen päämäärä, kehitetään Nurmijärveä yhdessä, lopetetaan sisäinen, kylien välinen kilpailu kokonaan." Meillä ei oikeasti ole siihen varaa vieläkään. Toinen lupaus, jonka annoin liittyy tulevaisuuteenkin. En tee yhtään päätöstä valtuustossa sillä ajatuksella, että päätös "näyttäisi hyvältä äänestäjien silmissä". Miten perustelen nämä?

Nykyään puhutaan megatrendeistä eli ilmiöistä, jotka ovat maailmanlaajuisia ja vallitsevia. Yksi meidän elämäämme vaikuttava megatrendi on kaupungistuminen. Aikaisemmin Nurmijärvi oli vahvasti voitolla kaupungistumiskehityksessä. Viime vuosina on ollut ilmassa merkkejä suunnan ainakin osittaisesta kääntymisestä. Asukasluku on edelleen vähän kasvanut, mutta huomattavasti aiempaa loivemmin. Toinen muutos, joka vaikuttaa myös meidän elämäämme, on syntyvyyden jyrkkä lasku. Tänä syksynä koulun aloitti noin 620 lasta, joista täällä Nurmijärvellä syntyneitä oli vähän alle 500. Tämän vuoden ennuste syntyvien lasten määrästä on melko paljon pienempi. Lapsia arvioidaan syntyvän 320-370. Tästä on seurauksena se, että joudumme tarkastelemaan monia asioita uudesta perspektiivistä. Pöydälle joudutaan ottamaan monia kipeitä asioita, vaikkapa kouluverkkoon liittyviä.

Käytännön tasolla syntyvyyden ja muuttaneiden määrän lasku näkyy koulunsa aloittavien määrässä melko radikaalisti. Jos oletettaisiin muuttajia tulevan sama määrä kuin huippuvuosina, tarkoittaisi se ikäluokan lapsimäärään noin 120 lapsen lisäystä. Silloin tuon korkeimman arvion päälle laskettuna oppilasmäärä olisi noin 490. Lapsia olisi noin kuusi koululuokkaa vähemmän kuin tänä vuonna. Tämä jos toistuu vuosittain, joudumme oikeasti karsimaan kouluverkkoa. Kun niitä päätöksiä joudutaan tekemään, omalta osaltani teen ratkaisut pitkällä aikavälillä kestävimpien vaihtoehtojen puolesta.

Tästä päästäänkin tuohon toiseen asiaan eli kyläpolitikointiin. Meillä on edessä kouluverkkoa koskevien päätöksien lisäksi muitakin kipeitä ja vaikeita ratkaisuja. Yhtenä keskustelua jo nyt herättäneenä kysymyksenä on ollut lukio. Kun aloitimme valtuustokautta, olin varma mielipiteestäni sen suhteen, ajattelin kahden kunnallisen lukion olevan paras ratkaisu. Kyllä niissä onkin paljon hyvää, lähilukio tuo mm. yhteisöllisyyttä, jota isommissa harvoin pääsee kokemaan. Lähilukioissa on monia muitakin hyviä puolia. Tätä päätöstä joudutaan kuitenkin tarkastelemaan aika laajalla perspektiivillä. Yritän tarkastella siihen liittyviä näkökohtia seuraavassa blogissani, jonka kirjoitan lähipäivien aikana.