Jakamistalous ympäristöteko?

Jos kyselemme ympärillämme olevilta, mitä tarvittaisiin lisää, mistä on puute? Vastaus on melkein aina rahaa! Tarkempaa keskustelua käytäessä tulee ilmi, että suurimmalla osalla tavoite ei ole miljoonissa, riittäisi kun arkeen tulisi vähän helpotusta. Suomalaisilla on varallisuutta, mutta se on harvoin pankkitilillä.  Yli 70 % omaisuudesta on sijoitettuna kiinteistöihin tai asuntoihin. Niiden jälkeen tulee pienempiä asioita kuten autot ja elektroniikka. Suurin osa näistä edellä mainituista kuuluu meillä passiivisen omistamisen piiriin. Ne eivät tuota mitään muuta kuin asumis-, liikkumis-, koti- ja viihdepalveluita omistajilleen.

Tuon omistuksen luonnetta voisi muuttaa, passiivisesta omistamisesta aktiiviseksi omistamiseksi. Toisin sanoen pääoman voisi laittaa tuottamaan. Tällä hetkellä siihen on kuitenkin olemassa esteitä ja hidasteita. Osa on lainsäädännöllisiä, osa kulttuurisia ja osa käytännöllisiä. Kaikkia edellä mainittuja voidaan muuttaa tai ainakin helpottaa. Lainsäädännön puolelta hidasteena on tällä hetkellä verotus. Käyttöomaisuuden vuokraamisesta saatava tulo katsotaan pääomatuloksi ja verotetaan sen mukaisesti. Verotuskäytäntö on ollut vaikuttamassa siihen, että harva vuokraa käyttöomaisuuttaan, tuotto verojen jälkeen olisi olematon.

Aikoinaan kun kävimme Norjassa ystävien luona, kiinnitimme huomiota siihen, miten lähes jokaisessa omakotitalossa oli sivuasunto. Selitys ilmiöön oli yksinkertainen, vuokraus oli verovapaata ja siksi erittäin suosittua. Monella talon omistajalla on elämäntilanteen muutoksen myötä jäänyt turhaa tilaa taloon, mutta kotoa ei haluta lähteä mihinkään. Mahdollisuus vuokrata verovapaasti ylimääräiset neliöt, ottaisi varmasti tulta alleen täälläkin.

Ajatelkaapa mitä tarkoittaisi ympäristön kannalta, jos jakamistalous lähtisi kunnolla vauhtiin? Monta tavaraa jäisi valmistamatta ja hirveä määrä hukkaneliöitä tulisi hyötykäyttöön. Moni varastossa vuodesta toiseen lojuva työkalu tulisi hyötykäyttöön tuoden samalla pientä tuloa omistajalleen. Monelta jäisi ostamatta harvoin tarvittavia työkaluja tai muita tavaroita, raha säästyisi muihin tarpeisiin. Hukkaneliöt muuttuisivat kustannuksien lähteestä taloutta helpottavaksi tulonlähteeksi. Muutoksessa olisi myönteinen vaikutus myös rakennuskustannuksien hillitsemisessä. Kaupungistuminen jatkuu ja potentiaalinen tonttimaa käy entistä vähemmäksi. Sivuasunnot mahdollistaisivat tonttien tehokkuusluvun nousun aivan uudelle tasolle.

Kulttuuriset ja käytännölliset esteet ovat poistumassa, sitä tukee digitalisaatio alustoineen ja sovelluksineen jakamisen käytännön toteutuksessa. Jakamistalous tulee varmuudella muuttamaan maailmaa, meidän pitää olla mukana tuossa muutoksessa ja mieluiten etujoukoissa.